Lissabon - menneisyys kohtaa nykypäivän

Ehkä kaikkein rakkain kaupunki minulle on ollut pitkään Lissabon.  Nykyisin on pakko tunnustaa, että myös Barcelona on saanut suuren palan sydämessäni, mutta siitä huolimatta pieni muistelo Lissabonista.
Matkailulehdissäa kirjoitetaan paljon siitä, mitä Lissabonissa kannattaa nähdä ja tehdä.
-Rehellisesti sanottuna ei kannata tehdä niin paljoa, kannattaa kokea!

Lissabon hemmottelee aisteja omalaatuisen kauniilla katukuvallaan.  Hetkittäin siellä tuntee olevansa suurkaupungin menossa ja aivan kohta tuntee olevansa keskellä pysähtynyttä vanhan ajan tunnelmaa.

Eloisin ja samalla eniten vastakohtia sisältävä kaupunginosa on Bairro Alto.  Se tunnetaan yleensä fado-paikoistaan, mutta ne kannattaa nyt unohtaa.  Bairro Alton fado-paikat on liian usein suunniteltu vain tursteille.  Aidot fado-paikat sijaitsevat aivan muualla ja niihin ei perusturistilla ole mitään asiaa, jollei seurueessa satu olemaan mukana paikallisia fadon ystäviä.

Bairro Alto sijaitsee yhdellä Lissabonin kukkuloista ja sinne pääsee vähemmällä kävelemisellä ja kenties upeammilla näköialoilla eri rinneraitiovaunuilla.
Avenida Liberdaden rannan puoleisesta päästä lähtee ylös Gloria (Elevador da Gloria).  Gloria on tunnetunmpi ja turstien suosiossa, joten varo tarkuvarkaita.

Jos sen sijaan olet tulossa rannan suunnalta, lähtee Bica -rinneraitiovaunu ylös,  kohden Bairro Altoa, Largo de Camoes -aukion läheltä.  Matka on lyhyt esim. Cais do Sodren asemalta ja satamasta.
Tämä reitti on hieman pidempi ja maisema ylhäältä alas kohden Tejo-jokea on satumainen.

Bairro Alto vaikuttaa päivällä hyvin uinuvalta kaupunginosalta.  Pienillä kujilla kuivatellaan hiljalleen pyykkiä.  Aasialaisen parturiliikkeen vieressä on tuliterä taidegalleria.  Pääasiassa päivällä ei tapahdu juuri mitään, mutta illan tullen Bairro Alto herää eloon.  Talojen alimmat kerrokset avaavat ovensa. Kadut täyttyvät aidoista portugalilaisista rouvista, jotka grillaavat sardiineja.  Sardiinit ovat yksi Portugalin kansallisherkuista ja niitä kannattaa ehdottomasti maistaa.  Kujilla savu valitettavasti tahtoo välillä käydä hieman ruokalijan silmiin, mutta se kuuluu tunnelmaan.  Bairro Alto on täynnä pieniä, toinen toistaan erikoisempia, kuppiloita.  Jokaisesta voi ottaa juoman mukaansa ja jatkaa matkaa kujien maisemista ja väkijoukoista nauttien.

Bairro Alton tunnelmaa ei voi sanoin kuvata.  Sen kuhinaan kannattaa jokaisen aikankin kerran Lissabonin matkallaan sujahtaa!

Ciutadellan parhaat ravintolat

Saimme jo Barcelonassa vinkkiä siitä, että Menorcalta, varsinkin Ciutadellasta löytyy erittäin hyviä ravintoloita.
Ciutadellan nk. rantakatu on täynnä turisteille suunnattuja ravintoloita, mutta niitä kannattaa välttää. Ehdottomasti parhaat ravintolat löytyvät vanhan kaupungin pieniltä kujilta.

Heti ensimmäisinä iltoinamme osuimme sattumoisin kirkon vieressä sijaitsevaan Santa Clara -ravintolaan.  Ravintolan terassi oli täynnä ja kaikkia asiakkaita kohdeltiin rakkaudella.  Ravintolan välimerellinen lista oli mielenkiintoinen ja kaikki raaka-aineet olivat peräisin Menorcan saarelta.
Ensimmäistä kertaa kuulimme Menocalaisesta likööristä, joka vastoin kaikkia odotuksia, osoittautui erittäin herkulliseksi.  Maistoimme sekä yrtti- että camomillalikööriä ja molempiahan tilattiin vielä toiset jälkiruuaksi.

Varsinkin viikonloppuna Santa Clara on erittäin suosittu. Kannattaa siis valmistautua odottamaan pöytää.  Onneksi menorcalainen palvelukulttuuri on joustavaa ja vuoroaan odottava voi kaikin mokomin nautiskella lasillisin viini kirkon pihan kulmalla istuskellen.

Paikan ystävällinen ja rento ilmapiiri vetää puoleensa ja lämpimästi voinkin sitä suositella.

Ravintolalla ei valitettavasti vielä ole netti- tai facebooksivuja,

mutta mistä tahana Ciutadellassa kysyttekin, he osaavat ohjata perille.

Santa Clara

Carrer dormidor de ses monges 4

Ciutadella, Menorca

tel 971 38 63 58

Ehdottomasti loman kohokohta oli ekologinen ravintola Cas Ferrer.  Kaikki ravintolan raaka-aineet oli valmistettu luonnomukaisesti Menorcalla, ainoastaan viinit olivat tuontitavaraa.  

Ravintola sijaitsi lähes Santa Claran vieressä, mutta kuitenkin eri kadulla.  Ravintolassa tarjotaan myös lounasta, mutta päätimme nauttia siellä tällä kertaa illallisen.  

Ravintolan sisustus oli mielenkiintoinen ja sisäpihan patio tarjosi myös mahdollisuuden viihtyisään illstamiseen

Palvelu oli todella ystävällistä ja huomaavaista.

Ruokalista oli mielenkiintoinen ja on pakko tunnustaa, että tästä ravintolasta olemme haaveilleet moneen kertaan vielä kotonakin.  

Aivan ensimmäisenä meille tuotiin keittiön tervehdys, joka oli kalapulla.  Ei kuulosta kovinkaan erikoiselta, mutta meistä kumpikaan ei ole koskaan syöny niin herkullista "kalaruokaa".  Pieni ruoka suli suuhun ja olisimme voineet tilata lautasellisen lisää.  Joskus tuntuu uskomattomalta, mutta tämä pieni ekstra teki lähtemättömän vaikutuksen.  

Varsinaisena alkupalana nautimme kirsikkagazpachoa.  Yhdistelmä kuulosti jännittävältä ja oli todella onnistunut.

Pääruuaksi tilasimme ravintolan erikoisuuden listan ulkopuolelta.  Se oli saaren omaa karitsaa. Menorcalla syödään paljon karitsaa ja lammasta.  Saarella todella osataan valmistaa lammasta ja se on yleensä varma ruokavalinta.  

Olin ehkä hieman epäileväinen, koska haluaisin aina saada ruokani ilman luita (tiedän, että varsinaiset kulinaristit ovat asiasta täysin toista mieltä...).  Karitsa oli herkullista ja sitä oli kypsytetty riittävän pitkään.  Lihan alla olivat hautuneet sekä perunat että vihannekset ja niihin oli saatu täyteläinen ja herkullinen maku.  Voin rehellisesti suositella ravintolaa ja ehdottomasti kokin/ravintolan omia erikoisuuksia.

Ruokaviiniksi valikoitui Riojan La Vicalanda.  Vaikka Menorcan saarelta tuntuu kaikkea muuta löytyvän, oli saaren oman viinin löytäminen erittäin vaikeaa.  Lähimmät viinit olivat Mallorcan puolelta ja pääasiassa ravintoloissa suosittiin Riojan viinejä.

Cas Ferrer

Carrer Portal de sa Font, 16

Ciutadella de Menorca

Tel 971 480 784

www.casferrer.com

Hakaniemen Helmi

Jo usemman kesän ajan on pitkänsillan kupeessa ollut ravintolalaiva Flying Dutch - nykyään tutummin Pikkudami. Laivan sijainti on täydellinen.  Aurinko paistaa varsinkin rannalla oleviin pöytiin koko päivän. Tunnelma on rento ja viihtyisä ja hekittäin todellakin tuntee olevansa Amsterdamissa Helsingin sijaan.

Ruokalista ei ole kovin pitkä, mutta ruuat sitäkin herkullisempia, annokset runsaita ja kohtuuhintaisia. Esim. jokarapusalaatti 13,- ja fetasalaatti 12,-.

Aiemmin laivalla soitettiin usein reggaeta ja välillä jopa livenä - sitä on ikävä, mutta nykyisin lähes jokaisena keskiviikkona tarjoillaan tasokasta livejazzia.  Seuraavat herkkupalat ovat vielä tulossa:

7.8.     JUSSI FREDRIKSSON TRIO
14.8.   LIGHT BOXER
21.8.  TEEMU VIINIKAINEN TRIO

Musiikkia soitetaan klo 19-21 välillä.  Ohjelma on hyvä tarkistaa vielä ravintolan nettisivuilta www.pikkudami.fi.

Ciutadella - yöelämää ja ostoksia

Tämä viikko on kulunut lomamatkaa muistellessa.  Aina, kun selaan valokuviani, tulee mieleeni uusia asioita, joita haluaisin kertoa.
Ciutadella yllätti kaikin puolin.  Kaupunki oli hyvin siisti ja kauniisti hoidettu.  Vanha ja uusi yhdistyivät kauniisti toisiinsa.

Kaupungin venesatamassa oli paljon ravintoloita ja kahviloita.  Alue oli pääasiassa suunnattu turisteille ja illalla hyvin suosittu.

Viihtyisämpää aluetta löytyi hieman venesataman yläpuolella olevasta puistosta, jonka reunat olivat täynnä terasseja.  Puistossa tapahtui jotakin lähes joka ilta ja terassit täyttyivät ennenkaikkea paikallisista ihmisistä.

 

Kaupunki vaikutti olevan täynnä pieniä pubeja, joista osa oli piilotettu ovelasti kulman taakse.  Muutama hienompi disco löytyi poukaman pohjukasta, mutta mikään varsinainen bilettäjän paratiisi Ciutadella ei ole.  Railakasta iltaelämää kaipaavan kannattaa sunnata Cala'n Boschiin.

Aivan kaupungin pääaukion Plaza des Bornin kulmalla oli paikallisten suosima pieni pubi La Reina.

La Reina oli melkein aina täynnä ja avoinna myöhään yöhön.  Meno oli rentoa ja alkoholin lisäksi tarjolla oli myös mm. tuoremehuja.

 

La Reinan vieressä sijaitsee sen sijaan kaupungin hienoin klubi, joka oli enemmänkin lounge-tyylinen italainen paikka, jonka nimeä en edes yritä tähän fiksusti kirjoittaa.  Paikka on kuitenkin helppo löytää, koska se on aivan La Reinan vieressä.

Piilossa kaupungin kujilla, mutta oikeastaan lähes La Reinan takana sijaitsi hauska ja vauhdikas Café des Museu.  Ensimmäinen ajatus nimen perusteella ei todellakaan ole menomesta, mutta tämä taisi sitä vanhassa kaupungissa eniten olla.  Musiikkia kuultiin laidasta laitaan.  Välillä kävimme tällä vuosituhannella ja välillä viivähdimme 80-luvun elokuvamusiikissa yms.   Paikka oli erittäin suosittu ja tuntui, että illalla kymmenen maissa jokainen halusi päästä mukaan tunnelmaan.

 

Ruoka oli aina tuoretta ja pieniä vihannes- ja hedelmäkauppoja löytyikin sieltä täältä.  

 

Ehkä suosituin ostoskohde Menorcalla ovat paikalliset nahkasandaalit.  Niitä saa eri väreissä ja kuvioissa ja niissä kulkevat niin miehet kuin naisetkin.
Kengät on valmistettu aidosta nahasta ja niissä on tukeva kumipohja, joka ei helposti luista.

Pretty Ballerinas -kengät valmistetaan Menorcalla ja Ballerinojen tehtaanmyymälä sijaitsee Ferrerissä aivan keskellä saarta.
Liikkeeseen on hyvät opasteet joka suunnalta. Hinnat ovat lähestulkoon normaalit, mutta outletin puolella saattaa tehdä löytyjä.


Ciutadella ei ollut mikäään varsinainen ostosparatiisi, mutta tokihan nainen aina jotakin ostettavaa löytää.  Vaateliikkeitä oli erittäin vähän ja valikoima oli osittain ehkä hieman vanhahtavaa.  Todella paljon vaateliikkeet näyttivät myyvän flamenco -mekkoja yms.

Menu del Dia - ruokaa koko rahalla

Vaikuttaa siltä, että tätä matkatarinaa riittää.  Yksi tärkeä asia on vielä jäänyt kokonaan kertomatta, nimittän ruoka!

Menorcalla ollaan erittäin ylpeitä omasta saaresta ja saaren raaka-aineista.  Saari on kuuluisa juustoistaan ja niitä löytyikin moneen lähtöön.  Lähes joka paikassa juustoa myös mielellään tarjottiin alkupalana.  Juusto on maultaan melko vahvaa - pakko myöntää, että pakko sitä oli hieman kotiinkin tuoda.

Menorcalla ja Espanjassa yleensä kannattaa usein valita lounaaksi Menu del Dia.  Ateriaan kuuluu yleensä alku-, pää- ja jälkiruoka ja hinta on saman verran kuin yhden normaalin ruoka-annoksen.
Barcelonassa tämä kokeilu ei onnistunut aivan parhaalla tavalla, mutta Ciutadellassa sitäkin mainiommin.  Nautiskelimme päivän lounaan Ciutadellan Plaza de ses Palmeres -aukiolla perinteisen
Aurora -ravintolan terassilla.  Kolmen ruokalajin ateria maksoi €10,90 ja voin sanoa, että hinta-laatusuhde oli todella kohdallaan.  Otin alkuun Canneloneja (kalan ja simpukan kera) ja pääruuaksi Menorcalaista skorpionikalaa.  Toinen pääruokavaihtoehto oli paikallinen lammas.

Jälkiruokana maistui Crema Catalana     

-kuinkas muutenkaan?
Kuten jo kuvasta näkyy, annos oli todella reilun
kokoinen.

Päivän menun valitsemista vaikeuttaa välillä se,
että se on kerrottu vain espanjaksi.  Kannattaa kuitenkin aina kysyä tarjoilijalta englanninkielistä
versiota, koska useimmissa paikoissa sellainen lopulta löytyy.

Mainio Maininki

Kesä ja kesäravintolat!
Tänään vuorossa oli Ravintola Maininki, jossa piipahdimme runsaalla ja herkullisella lounaalla.  Kesällä kokkailu kotona ei aina todellakaan kiinnosta, mutta onneksi lähiseutumme on täynnä mielenkiintoisia ja edullisia ruokapaikkoja.  Samalla tulee myös nähtyä kaunista luontoa ja nautittua meren läheisyydestä.

Kenties pilvisen päivän vuoksi, Mainingin terassilla ei ollut ruuhkaa, mutta se ei todellaaan haitannut. Maininki sijaitsee suojaisessa poukamassa Kallvikin kainalossa.  Ravintola on kesällä avoinna joka päivä aina elokuun loppuun  asti ja vielä syyskuussakin viikonloppuisin.
Ravintola Mainingissa on joka päivä herkullinen lounaspöytä, joka sisältää kylmien ruokalajien lisäksi kaksi lämmintä ruokalajia, leivän ja kahvin/teen.  Lounaspöytä on runsas ja monipuolinen.  Hinta on arkena €8,50 ja viikonloppuna €10,00.
Lounaspöydän lisäksi syötävää voi tilata myös listalta.

Ravintola Maininki järjestää monenlaista ohjelmaa ja tapahtumaa kesän mittaan.  Perinteiset Juhannusjuhlat keräävät paikalle sankoin joukkoin kaupunkiin jääneitä helsinkiläisiä ja sunnuntaiset jazz-iltapäivät vetävät aurinkoisina päivinä terassin täyteen porukkaa.

Lisätietoja Mainingin meiningistä löytää www.ravintolamaininki.fi tai

facebookista Ravintola Maininki -sivulta.

Rantaelämää Menorcalla

Menorca on täynnä kauniita pieniä poukamarantoja, joissa on kirkasta turkoosinsinistä vettä.
Osa rannoista on autioita ja niille suositellaankin ottamaan evästä ja juotavaa mukaan.  Löytyy myös paljon kauniita rantoja, joilla on vähintäänkin yksi rantaravintola, usein jopa enemmänkin.

Itse tykästyin täysin Cala Santandrian pikkurantaan.  Ranta oli vain 5 minuutin taksimatkan päässä Ciutadellasta.  Huolimatta siitä, että rannalla sijaitsee pieni hotelli, oli aurinkotuoleja vain muutamia. Lisäksi rannalla vaikuttivat viihtyvän hyvin myös paikalliset, joten se kertoi paikasta jo paljon.

Heti ensimmäisenä päivänä "eksyimme" syömään rannan parhaaseen Cova Sa Nacra -ravintolaan. Ravintola oli rakennettu kalliossa olevan pienen luolan yhteyteen.  Terassi oli turkoosin veden yläpuolella, terassita oli ponnaduslauta veteen, jos tuntui, että kaipasi viilennystä kesken ruokailun ja tietenkin myös tikkaat takasin ylös.  Vaikka ravintola oli tavallaan hienompi, eikä aivan perinteinen rantaravintola, kutsui se kuitenkin asiakkaita saapumaan paikalle vaikka uiden.

Aurinkoiseen ja lämpimään säähän sopii juomaksi hyvin jääkylmä rosé -viini.  Paellan valmistaminen ottaa aina oman aikansa, mutta hyvää kannattaa odottaa.  Cova Sa Nacran mixed paella oli parasta, mitä olen koskaan syönyt.  Myöhemmin maistoimme vielä kanapaellaa.  Maku oli lähes yhtä herkullinen ja kanaa niin paljon, että vatsa täyttyi aivan ennen aikojaan.

Iloinen yllätys oli se, että ko. rannan rantaravintolasta sai myös aitoa siideriä.  Kaikkein kuumimpina päivinä ravintolan terassin reunoilla olevat putket antoivat sillointällöin viileän suihkauksen vesihöyryä auringon paahtamille turisteille.  Hintataso oli erittäin kohtuullinen.  Tässä on lomalaisen lounas tomaattileipää, simpukoita valkoviinikastikkeessa ja iso siideri, yhteensä 11 euroa.  Ei valittamista - ei hinnassa, eikä maisemassa.

Tämän rantaravintolan nimi jäi minulle arvoitukseksi, sillä se oli kerrottuna kolmessa eri paikassa, kolmella eri tavalla.  Tuntomerkkinä voidaan sanoa, että ravintola on toisella puolella rantaa kuin pieni hotelli, joten sitä ei voi olla löytämättä.

Rannan ehdoton nähtävyys olivat kovaääniset sorsat, jotka vierailivat ilonamme joka päivä.  Äänet kuuluivat jo kaukaa ja 4-7 sorsan porukka tepasteli häikäilemättä rantaravintolaan vaatimaan lounasta.
Sorsille oli annettu nimet ravintolan henkilökunnan mukaan ja lounasta ne kyllä saivatkin aina ennemmin tai myöhemmin, useinmiten ranskalaisten perunoitten muodossa.
Jostain syystä sorsat saivat hymyn jokaisen turistin huulille, ehkä juuri siksi, että ravintolan henkilökunta suhtautui niihin lempeästi hymyillen.