Kesäaamun virkistys

Jostain syystä uni karkasi tänäänkin ulottumattomiini, joten aamulla oli kerrankin aikaa.   Ensin ajattelin olla reipas ja käväistä aamulenkillä, mutta vaihdoinkin ajatuksen virkistävään aamu-uintiin.  Olihan se jo aika talviturkki heittääkin.

Jotenkin ajattelin, että siinä seitsemän maissa maanantaiaamuna ei juurikaan ketään olisi liikkeellä, mutta olin niin väärässä.  Puotilan uimarannalla oli jo iso lauma hanhina, muitakin innokkaita uimareita sekä myös yksi auringonpalvoja.  llokseni siirtolapuutarhapalstoillakin oli jo kuhinaa ja mikä sen hiemonpaa kuin nähdä ihmiset aamutuimaan nauttimassa auringosta ja hoitelemassa viljelyksiään pienissä kesähepenissä.

Merivesi tuntui äkkiseltään melko kylmältä, mutta ei sitä lopulta oikeastaan ollut.  Aurinko lämmitti kasvoja ja olen varma, että sain muutaman ruskettavan ja ihoa hellivän säteen talteen.
Miten monena kesäpäivänä voi Suomessa nauttia tällaisesta?

Myönnän, että työpaikalla oli tänään melko hikistä, mutta nyt ei valiteta. Tätä ihanaa superhellettä jatkuu vain hetken ja siitä otetaan kaikki irti. Nyt vain kello ajoissa soittamaan ja huomenna vieläkin aikaisemmalle aamupulahdukselle.